SciELO - Scientific Electronic Library Online

 
 issue2HEALTH-FAMILY- POPULATION AGING, A THEME THAT CALLS THE ATTENTION OF SOCIAL SCIENCES author indexsubject indexarticles search
Home Pagealphabetic serial listing  

Services on Demand

Journal

Article

Indicators

Related links

  • Have no similar articlesSimilars in SciELO

Share


Revista Chakiñan de Ciencias Sociales y Humanidades

On-line version ISSN 2550-6722

Revista Chakiñan  n.2 Riobamba May./Aug. 2017

 

Artículo de Reflexión

DOCENCIA E INTERCULTURALIDAD

YACHACHINA RUNAKUNAPAK KAWSAYKUNA WANKURIPISH

Oliver Jara1 

Jenny Granizo2 

1Universidad Nacional de Chimborazo, Ecuador, ojara@unach.edu.ec

2Universidad Nacional de Chimborazo, Ecuador, jgranizo@unach.edu.ec


RESUMEN

En este trabajo se presentan los resultados de una investigación realizada para el planteamiento de un programa de Maestría en Pedagogía con mención en docencia intercultural a partir de un estudio de mercado de demuestra las necesidades de profesionales de la Facultad de Ciencias de la Educación Humanas y Tecnologías y profesionales que actualmente laboran sin perfil en docencia pero como docentes se enfrentan a diario con el problema del multiculturalismo. El programa está enmarcado en lo que establece la constitución, la ley y el Reglamento de Educación Intercultural y el Buen Vivir. Para la universidad, fue de suma importancia identificar asignaturas y contenidos que promuevan ésta pedagogía. En el programa de maestría se aborda la interculturalidad al desarrollar los procesos de generación de saberes y tecnologías relacionados al campo educativo, aplicando conocimientos así como técnicas interculturales. En el uso de ambientes, metodologías de aprendizaje, y en el desarrollo de los contenidos curriculares, se propenderá a la implementación de procesos y procedimientos que respeten y potencien las diferencias de género, etarias y aquellas derivadas de la identidad étnica, las capacidades diversas y características socioeconómicas e itinerarios culturales que configuren identidades.

Palabras clave: docencia; interculturalidad; pedagogía

UCHILLAYACHISHKA YUYAY

Kay llankayka ima shina kawsay wankuri yachachina hatun yachayta ruranapak shuk yuyaykuna mashkaypi rikurishkatami rikuchin. Kay llankayta rurankapakka manarak yachachinapak illupankata charik, yachachina, runa kawsaymanta, mushuk yachaykunamanta Facultadpi ima shina tawka runa kawsaymanta wankurinata llankakukkunapak rikuymantami rurashka kan. Kay yachachikunaka imashina Ecuador mamallaktapak yachachina alli kawsaypak kamachikunata rikun. shinallatak hatun yachanawasipak imalla yachachinakunata akllashkatapishmi rikuchin. Hatun yachaykunapi runakuna kawsaykunapi, wankurinakunapi imalla yachaykunata, rurakuna kashkatapismi rikuchin. kaykunapakka karintik warmitik, shikan, shikan yachaykunata wiñachina kashkatapishmi rikuchin.

Mushuk shimikuna: imashina yachachina; kikin kawsaypi yachaykuna; yachachik

KALLARI YUYAY

Kay Ecuador mamallaktamanta mashi Luis Montaluisa Chasiquiza ñawpa pachakunapika Ishkay shimi ishkay kawsaypi hatun yachaykunata hatun pushak karka, shinallatak runakunapak kawsay, yachay, hatun taripay kamukunapi shina nin: imashina ñukanchik runakuna Ecuador mamallaktapi kawsak kaypi kururyanchik, kaypi allichikunchikta rikunkapakka, yachanami kanchik ima murukunamanta, mikunakunamanta, churana, runakunata, wiwakunatapash hampinamanta hatun yachaykunata charinchik, kay tukuy yachaykunatami yachana wasikunapi uchilla hatunkama yachachina kanchik, shinami ñukanchik kawsay, sumak kawsay nishkatapash paktachishun.

Kay tukuy yachaykunapika mana nima kanmanchu mana kichwa shimita yachakpika, chaypimi tukuy yachaykuna, tukuy kawsayta rikukunchik, mashna waranka, hunu pachakuna yallishpapash yachaykunaka ayllukunapi umamanta, ayllukunapak kawsaypi rikurishpa katishkakuna.

Chaymantami ishkay shimi, ishkay kawsay yachaykunata kallarirka, mana shimita wañuchinkapak, shina kashpaka, shimi wañushpaka may kawsaytapash wañuchishunmi, chaytaka mana kimirishunchu. Kay kamukunapimi imashina tawka yachaykuna, yalli sumak yachakkuna, runakunapak kawsaytapash hatunyachishpa, allichishpa, mirachishpa, kururyashpa rina, watan watan shuktak mashikunaman yachachishpa, shinami runa kawsaykunataka mana pi wakllichinka, ashtawanka kunan pachamanta ñawpakman hatunyachishpa, allichishpa, mirachishpa, wiñachishpapash ñawpakman rina yuyaykunatami charirkanchik.

Mana kunanpachapishina ñukanchik Ecuador mamallaktata hatun pushakmanta kallarishpa, tukuy tarishkakuna, tukuy yachaykuna, ishkay shimi, kawsaypura yachaykunataka tukurishpa, wakllichishpa katinkuna, mana ñukanchik runakunamanta tantarikunata, mana runakunapak kawsayta munashkamanta, ashtawanka CONAIE mashikunamanka piñarishpa, makashpa, wakllichihspa sumak yachaykunata tukurikun, wakllichikuna, kay kichwa shimika, kay runa kawsayka mana allichu nishpa.

Kutin kay Consejo Nacional de Evaluación y Acreditación de la Educación Superior del Ecuador (CONEA) hatun tantarika kay Ishkay shimi, kawsaypura yachana wasikunaka yachachikta allichishpa, yachachikkunata wiñachinkapakka allimi, sumakmi kashka nirka ña 2005 watamanta, chaymantami Instituto Superior Pedagógico Intercultural Bilingüe Shuar Bomboiza, “Jaime Roldos A” Colta kitimanta sumak, hatun, sinchi yachana wasikuna karka, puntaniki pampapimi karka, chaymantami ashtawan shuktak yachana wasikunata wiñachishun, nishpa, Universidad yachachikkunapak willachinata wiñachirkakuna, kaykunapika ishkay shimi, kawsaypura yachaykunatami hatunyachinkakuna yuyarkanchik.

Shinami mashi Luis Montaluisa, shuktak yachahcikkunawan tantanakuykunapi, mashi markakunapi ishkay shimi kawsaypura yachaykunata pushak kashpa, Emilio Ajitimbay C., Arturo Yumbay (+), Francisco Grefa shuktak mashikunawanpash imashina, maykan yachaykunata, imashina, imawan, imapak runakunaman yachachinatapash kararkakuna. Kay tukuy yachaykunataka MOSEIB, Kukayu Pedagogico nishka kamukunapimi killkashka, kururyashka, hatunyachishka karka, chaypimi runakunapak kawsay, runakunapak yachay, mashikunapak sumak kawsayta tarirkanchik, ñukanchik yuyayka kayta hapishpa, chayta rikuchishpa, chaypi shamuk wawakunaka yachanami nishpa rurashkanchik. Shinapash kunan watakunaka mana chayta rikukunchik, ashtawanka chay kamukunaka CONAIE mashikuna rurashkaka mana allichu, mana chaytaka yachachinachu nishpami yachana wasikunamantaka anchuchikunkuna, ñukanchik runa yachachikkunapash pay kawsaykunallatik wakllichishpa (Montaluisa 2011).

Kay Universidad Nacional de Chimborazo hatun yachana wasipika imashina mushuk yachachikta wiñachina yachaykunatami ña chusku chunka wata yallimanta apakunchik, ashtawanka waranka iskun pachak sukta chunka iskun watamanta, shinallatak shuktak yachaykunawan paktachishpa: Psicología Educativa, Idiomas, Ciencias Sociales, Informática Aplica a la Educación, Educación Técnica, Ciencias: Biología Matemáticas, Diseño Gráfico, Parvulario e Inicial, Educación Básica, kay sumak yachakunatapash yachachinchik.

Tawka yachaykuna kay pachapi, kay wasipi hapikkunaka, imashina karan punlla, kikin yachana wasikunapi, kikin llamkaypi ruramushkata rikushpami tantachishkanchik, shinallatak shuktak mushuk yachaykunatapash wasiman, llamkayman tikrashpami kikin yachakukkunawan ruranakan, ayllullaktapi, uchilla llaktapi, kitipi, markapi, maypi karan punlla llamkaypi. Shinallatak yachakukkunwan, shuktak pushak, kari, warmi mashikunawanpash rimanakushpa, llakikunata allichina, rikuryashpa pushanami kan, shinami Sumak Kawsayta paktachinkapak.

Kayta paktachinkapakka Ministerio de Educación; Dirección Zona 3 (Cotopaxi, Pastaza, Chimborazo Tungurahua), ñukanchik Universidad Nacional de Chimborazo hatun yachana wasikunawanmi chimpapurashka, rikurishka kashka, shinami yachakukkunaka, kikin yachaykuna, kikin tarishkakunawanka uchilla, hatun yachana wasikunapimi kallaripika yachachina kan, shinallatak shuktak proyectos de vinculación, taripaykuna, tukuy yachashkakunatapash kay yachana wasipi rurana, shinami kikin llamkaypi, kikin yachaykunapash sumak katishpa tukunka, hapinkapash.

Kay Maestría yachaykunaka ñukanchik Universidad Nacional de Chimborazo hatun yachana wasimanta kawsayta, yuyayta hapishkami, shinami kikin yuyay, kikin kawsaytapash pakta pakta chimpapurashka kashkata rikuryashpa rurashkanchik, chaymantami kaymanta shuktak yachachik, pushakkuna, yachakukkuna kari, warmi, shuktak mashikuna kaypi llamkakkunapash hapina, yachana, yachachinata hapina, paktachina kanchik.

Chaymantami kunan pachakunapika imami yachay, imashina yachaykunata hapina, yachaykunaka allí, mana allichu kashkata rikushpa, ñawpakman rinchik. Shina yuyashpa, shina rikushpa, shina kawsashpami kay hatun yachaykunataka kallarishkanchik, chaymantami yachay, taripay, mushuk runapak kawsayta ñawpakman rinkapak.

Shinallatak ñukanchik Universidad Nacional de Chimborazo, Modelo Educativo, Pedagógico, Didáctico nishkapash kay shuktak uchilla yachaykunawanmi paktachinchik: La interdisciplinariedad, La investigación como herramienta didáctica y La transversalidad, kay tukuy yachaykunawanmi tukuy mashikunaman, tukuy runakunaman kikin kawsayta mana wakllichishpa, ashtawanka mushukyachishpami karakunchik (Unidad de Planificación Académica 2014).

Kay hatun paktayka imashina sumak, hatun yachachik Pedagogía hatun yachay, Mención shuktak kawsaypi, shuktak shimipi, kikin kawsaypi, sumakta, yallita rikushpami yachachik kanka yuyarihskanchik, shinami kay yachachikkunawanka sumak, allí, may sumak kawsaypi mashikuna Ecuador mamallaktapi runakuna rikurinka, kawsankakuna, allí yachayta hapishpa.

Chaymantami kay punta tapuyta, yachay Maestría en Pedagogía mención en Docencia Intercultural rurankapakmi rurarishka kashkamanta willakunchik, shinallatak, samakta mishanakay yachachik tujunkapak yachaykunapi, allí ñanta mash kankapak muchuk yachay junata yachaspa allí yachachik rurankakuna ñukanchic mainallaktapi. Karan yachaypi, karan yachachik, kikin yachaykunapi, yachakukkunaman karakunchik.

Tukuy yachaymanta

Kay hatun yachayta kallarinkapakka alli, paktachishka, sumak, hatun yuyaykunatami charin, kay kamakkunapi:

27 niki.- Yachayka runakunapirak yuyashpami rurarinka, shinallatak tukuy mita wiñay runakunapak munashkata paktachinka, pachamama charirayayta yuyashpa, llakta ushayta yuyashpami yachayka rurarinka. Llakta ushay mañakushka, kawsaypurashka, tukuyllapak, yaykuchik, chikanpak, may alli, sumak kanka; shina kariwarimipak paktapakta kachun, kishpiyrita, yanapayta, kasillatapash tankanka; sinchi yuyarinata, sumak rurayta, ukku kuyuyta, sapan munayta, tukuykuna munaytapashmi yachayka sinchiyachinka. Shinallatak ushay mirarita, ukku wiñayta, llankana wallpana ushaymanpash yachayka apunatami charin

. (Secretaría Nacional de Planificación y Desarrollo 2009:38)

Yachayka yachayyayta wiñachinkapa, riksiyachankapa kallari mutsurikmi kan, hayñikunata paktachinkapa, awkiyak Mamallaktata hatunyachinkapami may mutsurik kan; shina tukuy llaktakuna wiñarinkapa shunku mutsurikmi tukun.

29 niki.- Mamallaktaka ima yachanata paktachinkallami, sumak yachayta munashka yachayta akllanatami kun. Runakuna kikin shimipi yachana, kikin kawsaypura ukupi yachana hayñitami kun. Taytamamakuna, minkashkakunapash paykunapak churi, ushushi kikin munashka, akllashka yachaypi yachachun churanata ushanmi. Yachaykuna paykunapak tiksiyuyaywan, iñiwan ima yachakuy munaytapash akllanata ushanmi

. (Secretaría Nacional de Planificación y Desarrollo 2009:38)

38 niki.- Mamamallaktaka tukuylla llaktayta, yuyak runakuna yachashpa katinatapash churanka; kitillakta, ayllullaktapipash kikin kawsay imashina kakta rikushpami churanka; kariwarmi mana paktakakta, runalayata, kawsaytarpuyta, kikinpak chikankayta, ayllullaktata, tukuyllakunata rikunkami; runa llaktakunata chikan kakta rikushpa yanapak llankaytami churanka; shinallatak sapan runapak kikin kashkata wakaychinata, yuyayta churaypi kachun rikunka, kay llaktaykuna paktarichun mirachina

. (Secretaría Nacional de Planificación y Desarrollo 2009:42)

57 niki.- Mamakamachiypi nishkashina sapsita, ayllullaktata, llaktata, runallaktata riksin, kamarinpash; shinallatak runa hay- ñikuna, ista Mamallaktakunapak hatun willaykuna, arinishkakunata shinami paktachin, runahayñikunapash hillaykunawanmi riksirin. Shina tukuypak hayñita riksin, kamanpash. 14. Ishkayshimi kawsaypura yachayta wiñachina, sinchiyachina, hawayachina; kayka kallari yachaymanta, hawayachaykamami may alli kachun yuyayta charinka. Imashina tawkasami kawsaytarpuykuna rikuchishkawanmi kanka; shina kikinkayta yachachina, yachana ñankunawan pakta kamankapa, wakaychinkapa sinchiyachina. Shuk sumakkay yachachik tukuna ñanta paktachirina. Kay yachana llikata kamanaka, minkapi, aynipimi rurarina, ashalla mitapi allichishpa, ashalla pachapimi kanka; tukuykuna rikuypi, ñawinchi tiksitami paktachina

. (Secretaría Nacional de Planificación y Desarrollo 2009:53)

21. Sumakkay, chikansami kawsaytarpuy, ñawpa yachaykuna, wiñaykawsay, munaykuna, shuktakkunapash tukuypaklla yachaypi, willaykunapi rikurichun. Kikin willana 56 Kamachiy milka ñankunata wiñachina, paykunapak shimipi willachun, shuktak willana ñankunamanpash mana chikanyachishka kankachu

. (Secretaría Nacional de Planificación y Desarrollo 2009:56)

Shinallatak Ecuador mamallaktapak hatun paktanakuypi, ashtawanka pusak paktaypi willakun: Tukuykunapak kullki apaymanta, rikuraymatapash hayñikuna, 8.1. Mamallaktay kullki churay, 8.2. Tukuykunapak llankak, Ukukuna 8.3. Mamallaktay kullkiwasikuna (Senplades 2013).

YACHAYÑAN

Shinallatak kaypi yachakukkunaka mana umallapi, mana yanka yachaykunallata hapina, chaymantami tukuy taripaykuna, yachay, kikin kawsay, runapak kawsaykunatami karana, hapina, shinami kunan pachapi kawsay, kikin kawsaymanta yachaykunata taripankakuna. Chaymantami nikunchik kaypi tukurik yachakukkunaka: kay yachay kunaka paktachi shunchik yachakukkuna. Ñikanchik yachak kuka lli tapushpa, mashkashpa tarpuna kanchik yachaykunapi. Kayta ruranka pakka allí ñanjunata mashkana kanchik allí yuyaykawawan yachakuk kunaka tukay yachay kunata hamanttanka. Shinallatak kay hayllikunawan rikushpa, mashkashpa, yanaparishpa, mutzurishpa, akllashpa mushuk yachayKunaka hamutankakuna alli yachayta tarpunkapak.

Yachakukkuna allita yachachunka, yachaykunata mashkaytami ashkata rikuna kanchik. Kay rurayka tukuy yachaykunapi, yuyayta wiñachikunapi, imashina yachachinakunapipishmi ministirin. Yachaykunata mashkanapika rikunata, mashkanata, allichinata, yuyaykunata tantachinata, yachayta mashnanakunatapishmi rikuna kan.

Kay taripaykunaka cualitativa, descriptivo, correlacional, inter, multi y transdisciplinarias; nishkami kanakan, chaymantami ima llakimanta kallarishpa, chay washa.

Kay yachakukkunaka kallarimantami uchilla, hatun, kitilli, ayllullakta Chimborazo markamanta chayashpa, rikushpa yachankakuna, shinami sumakta riksinkakuna.

Chaymantami karan yachakuk, kay hatun yachayta hapik yachakukkunaka imashina yachachina, imawan, ima ñanta katina hatun yachaykunatami shuktak mashikunaman karana, taripaykunata rurashpa sakina kan; chaykunawanmi sumak kawsayta paktachishun.

Kay tukuy yachaykunataka 2013 - 2014 watapi yachakukkunata tapushpa, hapishpami kay yachaykunataka akllashkanchik, chaymantami chusku pachak ishkay chunka shuk yachakukkunata tapushpa, chimpapurashpa rurarkanchik.

Karan mashi kaypi yachakukmi shuktak mashikunaman imami kikinpakka mashiyari kawsayta tapushpa, kutichishkata chimpapurashpa churarkakuna, chaymantami nikushkakuna, shina yachachikka imashina hatun yachaypak kamupi, kamakpi nishkatami paktachina nishpa.

PAKTANANCHA

Kay antropología cultural, nishka yachaypika mana mashipak, runapak kawsayta yachachinachu nishkakuna, kay yachaypika runapak kawsaytaka kikin yachaytami charin, kururyashka nishpa

Shinapash maykan yachakuk, yachaksapa runakunaka mana shina yuyarichun, chaymantami Manuel Marzal, hatun yachaksapa runaka ninmi. Runakunapak kawsay yachaykunaka patsak runakuna imashina llakita kawsashkata rikuchikunatami yuyarin. Shinallatak Mexicopi, Ecuadorpi, Boliviapi imashina runakunapak kawsayta allichina yuyaykunata indigenismo yuyaykuna imashina tukushkatami rikuchin. Chashnallatak indianismo imashina wiñarishkamantami yachachin.

Shinami kay Ecuador mamallaktapi yachaymanta pushakkunaka ima watamantami kayta allichinkapak, kayta hatunyachinkapak imatapash rurashpa shamushkakuna, estándares educativos nishkata allichishpa, mushukyachishpa, yachachikkunata mana wakllichishpa, imashina yachaykunata paktachishka, mana paktachishkata rikushpa, chaykunawan sumakta rurankapak nishpa.

Kay mushuk yuyaykunawan yachayta allichinaka imashina kunan watakuna, pachakuna Ecuador mamallaktapi, kay ñukanchik pachallapi rikurishkata hapishpami rurarimun, shuk mashikunami ishkay shimi, ishkay kawsay yachaykunata rikuk, pushakka mama pakta karkachu, mana tukuypak mashikunaman kararkachu nishpa rimashkamanta, chaymantami mana tukuy mashikunaman chayarkachu nishkakuna.

Chaymantami mushuk yachaypak kamakpika nikun Sistema de Educación Intercultural Bilingüe (SEIB) rakiri Sistema Nacional de Educación, Subsecretaría de Educación Intercultural Bilingüe (Art. 77 de la LOEI), sumaychay:

29 niki.- Mamallaktaka ima yachanata paktachinkallami, sumak yachayta munashka yachayta akllanatami kun. Runakuna kikin shimipi yachana, kikin kawsaypura ukupi yachana hayñitami kun

. (Secretaría Nacional de Planificación y Desarrollo 2009:38)

57 niki.- Mamakamachiypi nishkashina sapsita, ayllullaktata, llaktata, runallaktata riksin, kamarinpash; shinallatak runa hayñikuna, ista Mamallaktakunapak hatun willaykuna, arinishkakunata shinami paktachin, runahayñikunapash hillaykunawanmi riksirin. Shina tukuypak hayñita riksin

. (Secretaría Nacional de Planificación y Desarrollo 2009:53)

Chaymantami kunan pachapika mana sinchi, mana chakishka shina kanchu, karan mashi, karan yachachikmi kikin yachakukkunaman imata, imashina, imawan yachaykunata karasha nishpaka rikuna kan.

Shinallatak ishkay patapika willakun:

En este nivel la acción corresponde a directivos y profesores de las instituciones educativas, tienen como punto de partida el primer nivel y son adaptaciones curriculares en consideración del contexto institucional. Es el conjunto de decisiones sustentadas y articuladas que permiten concretar el diseño curricular base en programas adecuados a un contexto específico, en el que es prioritario considerar las necesidades educativas básicas

. (Tinoco y Zerda 2001:183)

Shinami kayta paktachinkapak, kay kamupi nikunmi karan mashi, karan warmi, kari yachahikmi kikin yachakuk mashimanka imata yachachisha, imashina yachachishata rikushpa, rikushapash willakun.

Kimsaniki yachaykunapika sinallatak willakun:

Nivel de concreción del currículo o micro currículo, consideramos el de mayor importancia, tiene como base el nivel anterior y se sitúa en el ámbito de acción en el aula. Compete al maestro y contiene los elementos curriculares básicos. Es la unidad de trabajo correspondiente a un proceso de enseñanza aprendizaje articulado y completo, en el que se concretan objetivos, destrezas, conocimientos, estrategias metodológicas, recursos, indicadores de logro, actividades e instrumentos de evaluación. Todo esto, de acuerdo a las necesidades y características del grupo de alumnos

. (Ministerio de Educación y Cultura, 2009:13)

Kay Antropología Indigenista nishka yachayka ima llakikuna, yachaykuna, imami ayllullaktakunapika rikurin, imamantami wakllichishkatami willakun.

Kunan pachapi, kunan watakunapika mashikunaman, ayllullaktapi kawsak runakunamanka mana wakllichina, mana washaman sakichikuchikchu, ashtawanka paykunami mushuk, yachaksapa yachaykunata karakushkata rikunchik, paykunamantami shimikuna, hatun yachaykunata hapikunchik nishpa kawsanchik.

Chay tukuymi ñukanchik, kay Universidad Nacional de Chimborazo wasipi yachakukkunaka willakun, chaymantami kay Riobamba kitipi kay yachaykunataka munanchik, ñami amañarishka, maypi mikuna, maypi puñuna, imashina kawsanata rikushkanchik nishpa willankuna. Shuktak markamanta, shuktak karu mamapachamanta shamushpapash kaypimi yachasha nishpa willashkakuna. Shinami ima pachapi, ima punllakuna yachasha nishpapash kanchirik punllapi rikushpaka allimi, sumakmi nishpa katinllakuna.

Ricardo Yumi rimana: Kallaripika kinkinkunata kay hataun yachana wasi pushakkunata sumakta napani, kay mushuk yachayjunakamanta wiñarishkamanta kashinkay kanchik ñukanchik katun yachana wasi UNACH, pushakkuna, paktachikun, ñukanchik, munayta kawsayta . Kay rimaykunaka Constitución de la República del Ecudor del 2008, Ley Orgánica de Educación Interculutral willakun. Chaymanta wiñarirka, ñakanchik yachakuk wasikuna, yachachik ishkay shimipi yachayta yachakukkunata karajankuna, ñukanchik mamallaktapi kiti llakpika ishkay shimi ashtawankarimaykuna kawsanchick cjaymanta munanchik muchuk yachakukkinaka. Ishki shimi yachachun, riksichan ishkay kawsaykunata alli runa kankapak manapinkaysiki kanasapak ñukanchik runakunaka maypi kaspapish ñukanchick llactata, ayllukunata mana wañuchina kanchick.

Rimanakuy:

  • Allimanta, uchillamanta kallarishpami yachaykunataka paktachina, shuktak hillaykunata hapishpa, shinami sumakta paktachishun nishkakuna.

  • Shinallatak tukuy, sumak yachaykunata hapinakapakka rurarishpa, yachashpa chimpapurashpami rina, shinami mushuk yachakuk runa wiñarinka.

  • Shinallatak kay maestría yachaykunapi mushuk warmi, mushuk kari yachachikmi wiñarikun, kikin yuyaywan, kikin yachak sapa runa tukushpa.

  • Katishpaka rikunchik tukuy yachaykunami kay ukupi tiyak Facultad de Ciencias de la Educación nishkawanmi paktachishka, kay shina: Atención a capacidades diferentes, Gestión en procesos educativos, Innovación en los procesos de enseñanza y aprendizaje, Calidad en la educación, Cultura e intercultural, recursos didácticos, kaywankunami ima yachaypi llakikunata allichikunchik.

  • Kaypi yachakuk, kaymanta llukshik mashikunaka kikin pankata, kikin yachaykunata tukurishpaka ima yachana wasipi, ayllullaktakunapi, uchilla, hatun kitipi, shuktak markapi, shuktak mamallaktapipash llamkanallami kan, yachachik, yachaykunapi pushak, rikukpi, imapipash llamkanata ushankami nikunchik, shinallakta kay Universidad Nacional de Chimborazo wasipi, Facultad de Ciencias de la Educación, yachachikpash ruranallami ninchik.

  • Shinallatak imashinami shuktak markapi, shuktak ayllullaktapi, shuktak mamallaktapi yachaykunata karakunchik, karashkatapash rikunami, chay washa allichishpa katinkapak, mushuyachishpa, ñawpakman katishun nishpa.

TUCUCHIY

Kay willashka, kay mañashkata rikushpaka ninchikmi:

  • Ruraykatichik yupaylli rikuchinmi yackak kamachikpi pankapi ishki yachay kawsaymanta.

  • Yachachukkuna tayanmi sumak yachayta ñawpakman apanata ishki yachay kawsayta rikuchik yachay hatuna pampata yachakuna yaykushka ruraykatichik yupaylli.

  • Ruraykatichik yupaylli yupana paktachishka, yachachik apukun tantachishka yachay, hatun yachana waspi arinishka CES rikuchinmi munashka paktachi hatun yachaykay maestría.

  • Wankurishka yachaykuna kimerishkami ñukanchikmunayta yachaypi, ishki kawsaypi yachana kakta.

  • Sumak yachachik wankurishka yachakkuna hatun yachana wasipi sumak yachaywan ishki kawsay yachakkuna.

KILLKAY RIKUCHIKUNA

Ajitimbay, E. (2016). Ñukanchik kichwa shimita yachashun. Ecuador: Universidad Nacional de Chimborazo. [ Links ]

Ministerio de Educación y Cultura. (2009). Guía para el Desarrollo del Currículo de 2do. al 10mo. Año de Educación Básica. Ecuador: Centro Gráfico Ministerio de Ecuador. [ Links ]

Montaluisa, C. (2011). Diversidad cultural. Estado del país- Informe cero Ecuador 1950 - 2010., (1), 43-62. [ Links ]

Secretaría Nacional de Planificación y Desarrollo. (2009). Ecuador mamallakta, mamallakta wiñanaman paktana yuyaykuna: mama llaktapak sumak kawsay paktaykuna 2009 - 2013. Ecuador: SENPLADES. [ Links ]

Senplades. (2013). Mamallakta Wiñaripak ruranakuna /Alli kawsaypa ruranakuna 2013 - 2017. Ashayachishka kamu. Ecuador: Senplades. [ Links ]

Unidad de Planificación Académica. (2014). Modelo Educativo, Pedagógico y Didáctico. Ecuador: Universidad Nacional de Chimborazo. [ Links ]

Tinoco, M. & Zerda, E. (2001). La didáctica en el aula (2a. Ed.). Machala, Ecuador: Editorial Imprenta y Suministros del Sur [ Links ]

Recibido: 09 de Febrero de 2017; Aprobado: 17 de Abril de 2017

Creative Commons License Este es un artículo publicado en acceso abierto bajo una licencia Creative Commons